Muisti

"Muistot kertovat historiastasi: mistä olet tullut, kuka olet?"

Ihmisen monista ihmeellisistä ominaisuuksista muisti on omasta mielestäni yksi mielenkiintoisimmista. Muisti on meille todella henkilökohtainen asia ja sen vaikutusvalta meihin on suurempi kuin havaitsemmekaan, mitä tekisimmekään ilman muistiamme. Miten pystyisimme muistamaan kokeisiin lukeamme asioita? Löytämään kotiimme? Muistamaan nimemme? Läheisemme? Historiamme? Muisti on paljon enemmän kuin vain ihmisruumiin toiminto. Muisti tekee meistä sen ketä me olemme. Muisti on suuri osa identiteettiämme. Eikö olekin kiva välillä muistella parin vuoden takaisia asioita? Jotkin asiat ja ihmiset voivat lähteä elämästäsi, mutta muistot säilyvät sisälläsi. 

Kuten tiedetään ihmisellä on monta erilaista muistitoimintoa. Ensimmäiseksi muisti jaetaan tietoiseen ja tiedostamattomaan. Jokainen on varmasti huomannut, että jotkin asiat, kuten esimerkiksi oppiminen saattaa joskus tapahtua ilman että huomaamme sitä. Seuraavaksi muisti jakautuu aistimuistiin, työmuistiin ja säilömuistiin. Mitkä toiminnot liittyvät näihin muistiosiin?Aistimuistit eivät ole varsinaisia muisteja, vaan havainnoinnin osa joka voi tulla tietoiseksi, esimerkiksi: Ikoni-ja kaikumuisti. Aistimuistin kesto on hyvin lyhyt ja se huomataan vain harvoin. Esimerkiksi: kun oppitunnilla näpyttelet kännykkääsi ja opettaja kysyy sinulta jotain, aluksi et tiedä mitä hän kysyi, mutta aistimuistin ja sen kaikumuistin avulla saatatkin kuulla mielessäsi ns. uudestaan, mitä opettaja sanoi.

Työmuisti on taas se, mitä ajattelemme juuri tällä kyseisellä hetkellä (yksi kokonainen ajatus tai se mitä voi pitää mielessä sitä toistamalla). Työmuistissa on erilliset alueet kuuloa, näköä ja tarkkaavaisuuden keskittämistä varten.  Tästä hyvänä esimerkkinä toimii esimerkiksi puhelinnumeroa kysyessä ja mieleenpainaessa käytämme työmuistia.

Entäs säilömuisti sitten? Säilömuisti jakautuu useisiin lokeroihin, jotka ovat neurologisesti erillään esimerkiksi:

-Elämäkertamuisti

-tietomuisti

-taitomuisti

Kuten olemme varmasti kaikki huomanneet, jotkin asiat, jotka olemme oppineet monta vuotta sitten (esimerkiksi pyöräily ilman apupyöriä) sujuu meiltä vielä monien vuosien pyöräilemättömyydenkin jälkeen. 

Välillä saatat myös unohtaa asioita, mutta älä vaivu masennukseen! On asioita, jotka auttavat muistin/mieleenpalauttamisessa. Esimerkiksi: muiston syntyessä soinut musiikki, mieliala, tilanne tai paikka saavat palauttaa mieleen muistoja, joita luulimme jo unohtaneemme. Monella on varmasti muistoja, jotka juuri tälläiset tapahtumat nostavat uudestaan mieleemme. 

Älkää ikinä arastelko muistelemista! Ai miksikö? Muistellessa luomme omaa identiteettiämme ja kokoamme elämäämme. Muistelu antaa meille mahdollisuuden tarkastella ja ymmärtää elettyä elämäämme ja itseämme. Muistelu voi lisätä tunnetta kokonaisuudesta: se jäsentää omaa kokemusta ja vahvistaa minuuden tunnetta. Muistelu voi toimia voimavarana ja sen kautta voi tuntea itsearvostusta ja ainutlaatuisuutta. Oman elämän tarkastelu voi myös auttaa hyväksymään elämän sellaisena kuin se on.Muistelua voi toteuttaa juuri sellaisin tavoin kuin itse haluaa. Muistelun merkitys on moninainen, jokaiselle henkilökohtainen. Muistelussa voi kiinnittää erityisesti huomiota niihin positiivisiin ja miellyttäviin kokemuksiin ja virstanpylväisiin, joita elämässään on saavuttanut. Hyvät muistot antavat voimaa. Vaikka vaikeita muistoja ei voikaan ohittaa, niiden kohdalla voi kuitenkin miettiä, miten niistä on selviytynyt. Ratkaisemattomiin asioihin ei kannata liiaksi kiinnittyä. 

                                                    Never forget!!

Hormonit

Meillä on kehossamme monenlaisia eri hormoneita. Niitä sijaitsee mm. kilpirauhasessa ja aivolisäkkeessä. 

 Hormonit ovat kemiallisia aineita, jotka vaikuttavat verenkierron kautta ihmisen toimintaan. Hormonit vaikuttavat esimerkiksi kasvuun, energiankulutukseen ja mielialaan. Monet urheilijat ovat käyttäneet hormoneita esimerkiksi saamaan isommat lihakset. Sillä voi olla vaarallisia seurauksia, koska keho pyrkii saamaan hormonituotannon tasapainoon, ja jos keho kuitenkin saa liian paljon hormoneita voi vaikutukset olla voimakkaita. Jos esimerkiksi naisurheilija syö steroidihormonipitoisia pillereitä hänen estrogeenitaso voi laskea ja hänestä voi tulla miesmäinen mm. parta alkaa kasvaa.  

Stressihormonien lyhytaikainen vaikutus on myönteinen.  Mutta niin kuin varmasti moni ymmärtää ei ikinä ole hyväksi jos kehomme on koko ajan stressaantunut ja stressihormonien taso on koko ajan suuri. On olemassa kaksi erilaista stressihormonia: Adrenaliini ja kortisoli.  Adrenaliini lisää kehon valmiustilan kohoamista ja sympaattisen hermoston toimintaa. Adrenaliinin vaikutuksesta mm. syke kohoaa ja pupillit suurenevat.

Näiden lisäksi kehossamme on sukupuolihormoneita mm. testosteroni ja estrogeeni.  Testosteronia on enemmän miehillä ja estrogeeniä naisilla.  Sukupuolihormonit vaikuttavat syntymättömän lapsen sukupuoleen ja aivojen kehitykseen. Sukupuolihormonit vaikuttavat myös yhdessä ajattelun ja tunteiden sekä tilannetekijöiden kanssa sukupuoliseen haluun, mielialaan ja agressioon.

Ehkäisypillerit tms. sisältävät myös hormoneita. 

aivot, meidän tärkein ominaisuus

Oletteko koskaan ajatelleet miltä elämä tuntuisi ilman aivoja?
Pystyisimmekö keskittymään, tuottamaan puhetta, kuulemaan, tuntemaan, näkemään yms? vastaus: ei emme voisi. Aivot vaikuttavat näihin kaikkiin toimintoihin.


Aivot koostuvat monista eri osista, kuten isotaivot toiselta nimeltään aivokuori eli korteksi, otsalohkot, ohimolohkot, päälakilohkot, takaraivolohkot.


Mitä näissä lohkoissa sitten oikeasti tapahtuu?


Otsalohkojen ansiosta pystymme tuottamaan puhetta, keskittymään,  ja esim. säätelemään tunteita. Lisäksi otsalohkojen takia olemme luovia ja työmuistimme(= kuulet tästä työmuistista pian lisää) ansiosta muistamme asioita.


Ohimolohkojen ansiosta kuulemme ympärillämme tapahtuvat asiat, ymmärrämme puheen, muistamme tapahtumat, hahmotamme puheen sävyt ja musiikin melodiat yms.


Päälakilohkojen ansiosta meillä on tuntoaisti, eli tunnemme asioita esim. esineiden paino, pinta, lämpötila yms. Päälakilohkojen ansiosta meidän avaruudellinen hahmottaminen on myös ihan mahtavaa.. ( jos niin voi vaan sanoa ) xD


Takaraivolohkojen takia pystymme näkemän esim. värit ja viivan suunnat. Lisäksi havaitsemme liikkeet takaraivolohkojen myötä.


Osin aivokuoren alla on limbinen järjestelmä (tunteet),, ja mantelitumake eli amyg dala(pelko ja viha), hippokampus(muisti), hypotalamus( mm. mielihyväkeskukset, tarpeiden säätely, hormonien säätely (näistäkin kuulette vielä lisää erillisessä postauksessa.=)), pihtipoimu(hajut), talamus(viestikeskus). Pikkuaivojen ansiosta liikkeet ovat joustavia ja pystymme tekemään kasvon ilmeitä)..

Oletteko tieneet, että kemialliset aineet voivat vaikuttaa aivoihin jos ne

naisen aivot, pitää paikkaansa t- nainen XD

• muistuttavat jotain oikeaa välittäjäainetta
• ovat välittäjäaineiden "valmistusainetta"
• tehostavat/heikentävät entsyymien toimintaa tai pidentävät välittäjäaineiden vaikutusaikaa
• tukkivat reseptorit tai estävät välittäjäaineen takaisinoton.
• Lisäksi aivoihin vaikuttavat myös huumeet, psyykelääkkeet, nikotiini ja suklaa yms...

pieni aivojumppa näin iltaan, koetappa sanoa se väri jonka värinen teksti on. Ei ole niin helppoa kuin miltä näyttäää ;)

kuvassa vähän humoristinen kuva miehen aivoista, mahtaakohan pitää paikkaansa;)

linkistä painamalla pääset itsekin testaamaan omat aivosi, kannattaa kokeilla;) 

hyvää viikon alkua lukijat, olette ihania ! <3 postataan taas pian.